Lähettäjä: Pipsa 
Päivämäärä:   21.1.20 08:01:58

Olenko ainoa, jonka silmään vanhoissa mustavalkokuvissa esiintyvät suomenhevoset ovat usein paljon parempia rakenteeltaan kuin nykyiset? Ainakin näin ratsuihmisen näkökulmasta. Sporttisia, sopusuhtaisia, kevyt ja hyvin liittynyt kaula, hyvä ylälinja. Sitä mitä nykyään haetaan. Mitä tapahtui välissä?

Lähettäjä: Hmm 
Päivämäärä:   21.1.20 08:10:20

Todellakin samaa mieltä! Terveemmän ja kauniimman näköisiä myös vaikka eivät varmasti saaneet niin hyvää ravintoa. Vanhoista kuvissa ja videoissa todella kauniita hevosia. Jos Suokki olisi edelleen sellainen, niin kasvattaisin

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   21.1.20 09:05:39

Kun suoritusominaisuudet on jalostuksen tärkein ja tavoiteltavin asia. Meil on niin vähän hevosia vrt ne entisajan hevosmiehet, että ei voida parittaa vain parhaita urheiluhevosia. Rakennetta voisi alkaa painottaa enemmän, jotta suokki säilyy vetovoimaisena ja myyvänä myös suurelle yleisölle. Ihmiset haluaa ostaa kauniita hevosia.

Lähettäjä: Jk 
Päivämäärä:   21.1.20 11:18:38

Millaisina te nyt nämä näette?

Onhan nytkin paljon kauniita ja juurikin hyvällä ylälinjalla, kaula ei lähde etujalkojen välistä.
Keveys on enemmän ravipuolella, jolloin runkoon tulee helposti pituutta, mutta näinhän oli myös ennen, kevyet oli ravihevosia, raskaammat työhevosia, toki moni ravuri teki päivätyönsä pellolla.
Moni vanha valokuva on myös ihan kuvaamossa otettu ja hevosesta haettu ne hyvät ominaisuudet esille. Yllättävän pieniä myös olivat, Olen muutamsn kerran kaivanut tietoa sukupostista jonkun entisajan uljaan kokoa, siinä 150 ovat yleensä olleet.

Lähettäjä: Sijainen 
Päivämäärä:   21.1.20 15:12:44

Kannattaa muistaa, että entisaikaan ei kuvattu ihan mitä vain hevosia vaan yleensä niitä parhaita. Valokuvat olivat melko kalliita ja harvinaisiakin, ei niitä tuhlattu mihin tahansa hevoseen.

Lähettäjä: Pipsa 
Päivämäärä:   21.1.20 16:24:26

Monissa taloissa ja perheissä hevonen on ollut ehkä koko tilan olemassa olon kannalta arvokkain ja tärkein tekijä (toimitti auton ja traktorin virkaa), joten hevosia on (myös niitä tavallisia) paljon vanhoissa kuvissa.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   21.1.20 19:39:59

Olisko ne hoikempia? Ihmisetkin oli ennen paremman näköisiä.

Lähettäjä: Tee 
Päivämäärä:   21.1.20 23:17:01

Eivät liikoja ruokaa saaneet ja töitä tekivät, museossa kävin jossa hyvin vanha talli sekä niin kärryjä kuin varusteita. Länget olivat niin pienet etten ensin uskonut että hevoselle olisi menneet vaan hyvät olivat olleet. Längissä ei vuosi merkintöjä ollut. Itse päärakennus oli 1800-luvun puolen välin aikoihin tehty. Ikävä kyllä tämä museo lopetti viime kesänä toimintansa eikä omista nettisivuja joista voisin asian tarkistaa.

Lähettäjä: niin no 
Päivämäärä:   22.1.20 00:33:48

Aloittaja on oikeassa. Ravijalostus on pilannut rakenteen. Hyvä yleishevonen on neliömäinen ja sopusuhtainen.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   22.1.20 07:43:32

Jos tässä entisajan hevosia ihaillaan, niin silloin arvostettiin työhevosia, joilla rungon tuli olla pitkä ja syvä, ei mikään neliö. Eikä se lyhyt runko ole ratsullekaan mikään ihanne, vaikka nykyisin tällaista käsitystä näkeekin.

Lähettäjä: Irma 
Päivämäärä:   22.1.20 13:06:14

Entisajan hevosissa oli enemmän vaihtelua kuin nykyisissä, oli tosi kauniita ja sika rumia.

Vanhoissa kuvissa on kyllä ryhdikkäitäkin hevosia. Ratsutyyppi, jota armeija käytti miehistöhevosena, hävisi armeijan jalkautuessa ja kaiken koneelistuessa lähes kokonaan. Vanhaan yh-kantakirjaan merkityistä hevosista jäi jäljelle vain ravityyppiset ja kantakirjakin muuttui juoksijakantakirjaksi.

Tärkein ero lienee kuitenkin kunto. Ennen hevoset olivat hoikkia ja hyväkuntoisia, nyt läskejä vetelyksiä

Lähettäjä: tump 
Päivämäärä:   22.1.20 13:17:13

Hyvä esimerkki korkeajalkaisesta ja pitkäkaulaisesta suomenhevosesta on ori Akapeetus :)

Lähettäjä: sht 
Päivämäärä:   22.1.20 16:10:30

Tohon että vaan hyviä valokuvattiin niin jos aloittaja on selannut sukupostia ja sieltä todennut että suokit on ennen ollu kauniita niin niissä valokuvissa on kyllä vaan ne hyvät. Eri juttu kotialbumeiden omien hevosten kuvat. Niitä vaan on vähemmän missään julkisesti isompia määriä saatavilla.

Mun ukin (30-50-luvulla) ennen koneistumista olleet suokit ei tosiaan oo ollu kauniita. Isopäisiä, lyhtykaulasia, pystylapasia ja rungosta pitkiä ku nälkävuodet. Mutta hyviä työhevosia! Ukki aina muisti mainita kuinka yks sen hevonen oli vetänyt auton ojasta. Ihan jotain ekoja autoja kylällä ja kuski ei ollu kai osannut ajaa kauheen hyvin niin oli päätynyt ukin pellolla kuivatusojaan.

Lähettäjä: Irma 
Päivämäärä:   22.1.20 17:01:34

Joskus 1950-luvulla näin naapurissa jonkun kuvallisen kirjan kantakirjaoriista. Pitäs varmaan kysyä pojalta, nyt jo vanhalta ukolta, vieläkö kirja on tallessa.

Hevosia oli vaikka minkänäköisiä. Olihan kaksi kantakirjasuuntaakin: työhevoset ja yleishevoset. Taloissakiin oli eri nälöisiä hevosia, pitkä- ja syvärunkoisia työhevosia, jotka savotassa ja pelloilla raatoivat sekä kevyempiä ja nopeampia, joilla ajettiin muut ajot, käytiin vaikka kirkossa ja osallistuttiin ravikilpailuihin.

Mökkiläisillä oli vain yksi hevonen, yleensä pienehkö työhevonen, jolla tehtiin kaikki työt. Lienevät nykyisten piekkareiden esi-isiä.

Lähettäjä: marjaana 
Päivämäärä:   22.1.20 18:27:59

Sitä on kasvatettu mille on ollut kysyntää eli juoksijoita. Ratsukantakirja ja yleensä ratsuksi sopiville hevosille oli 80-luvulle asti melko vähän kysyntää. Kun ratsukantakirjaa aloiteltiin ei vuodessa kovin montaa ratsua kantakirjattu saatikka syntynyt.
Siihen aikaan kun suomenhevosia oli paljon niin kanta oli, kuten Irma kertoi, hyvin kirjava. Oli ratsuksi sopivia ja ei sopivia. Valinnanvaraa oli siihen asti kun toimitettiin se iso lahtaus 50-60-luvulla. Sen jälkeen ravuri oli se joka pelasti suomenhevosen sukupuutolta.

Irma, olet naapurissa katsellut vanhoja orikirjoja. Meillä ne olivat paikallisessa kirjastossa lukusalissa mutta ei lainattavina. Istuin siellä pentuna tuntikausia sinikantisen vihon kanssa kirjoittelemassa sukutauluja. Jostain niitä varmaan löytyy hyllyistä pölyyntymässä. Sen verran niitä on kuitenkin painettu, että niitä joka tapauksessa on taatusti olemassa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.1.20 21:57:34

Sodan jälkeen jalostettiin massiividesti ravikäyttöön.

Lähettäjä: marjaana 
Päivämäärä:   23.1.20 00:09:02

No ei todellakaan jalostettu massiivisesti pitkään aikaan.

Lähettäjä: marjaana 
Päivämäärä:   23.1.20 00:22:20

Ainoa massiivinen asia oli 50-luvulta alkaen suomenhevosten lahtaaminen niin että neljänsadantuhannen kanta kutistui vajaaksi kahdeksikymmeneksi tuhanneksi yksilöksi.
Lämminveristen ravureiden tulo ja niiden aikaansaama raviurheilun noste pelasti varmaan suomenhevosen sukupuutolta.

Ratsuina suomenhevosia ei pahemmin arvostettu. Vaikka armeijalla oli miehistöhevosina suomenhevosia, niin ratsastuskouluissa suomenhevoset olivat harvinaisia. Ei kyllä siihen aikaan ollut koko maassa kovin montaa ratsastuskouluakaan ja niissä mitä oli, ratsastettiin armeijan jäännös ratsuilla tai Puolasta ostetuilla puoliverisillä. Joitain oli tuotu Ruotsista tai Neuvostoliitosta ja harvoja Saksasta.

Ravureita ei niin ennätetty miettiä sodan jälkeen. Silloin oli vallan muuta mietittävää kuten evakkojen asuttaminen ja sotakorvausten maksaminen. Niihin tarvittiin hevosia ei niinkään ravureita.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   23.1.20 10:16:18

^juuri noin, marjaana. Ihmisillä on mystinen mielikuva että "ennenvanhaan" kaikki suomenhevoset olivat kuvankauniita liinaharjoja jotka uurastivat talon töissä hyvin hoidettuina ja rakastettuina perheenjäseninä. Noh, sadan vuoden päästä varmaan kerrotaan että joka talon pihassa oli upouusi hybridifarmari... Hevosia oli kuitenkin ihan kaikenlaisia, ja yli sata vuotta sitten perustetun suomenhevosen kantakirjan avulla valtiovalta pyrki jalostamaan tästä sekalaisesta seurakunnasta hyvän, tarkoitukseensa sopivan yleishevosen. Kannattaa hankkia käsiinsä teos "Liinaharja, suomenhevosen taival". Valtavan hieno kirja suomenhevosesta.

Ja niitä kuvia löytää myös museoviraston kuvakokoelmista https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/quicksearch?hakusana=hevonen Aika mielenkiintoista katseltavaa.

Lähettäjä: _ 
Päivämäärä:   23.1.20 12:46:28

https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK5079_897
Kuka tai mikäköhön tuo kimo on, tietääkö joku? Ihan samanlainen ilme kun E.V Johtotähdellä.

Lähettäjä: marjaana 
Päivämäärä:   23.1.20 13:50:37

Valtiovalta ei pyrkinyt jalostamaan yleishevosta vaan riskiä työhevosta. Kevyempityyppisiä hevosia karsastettiin ja silloinkin tehtiin värijalostusta.
Suomenhevosen piti olla rautias ja mielellään liinakko. Jos oli väriviallinen niin kävi näin kuin Valokkaalle.http://www.sukuposti.net/hevoset/valokas/1784

Virkavalta ei kuitenkaan pystynyt sammuttamaan ravimiesten paloa lajiin, joten oli tehtävä kompromissi ja avattava uusi kantakirjasuunta eli Yh kantakirja. Juoksijakantakirja avattiin vasta 1965.

Niissä teuraaksi päätyneissä hevosissa oli aika paljon urheilutyyppisiä hevosia. Mutta ajan henki oli se, että kaikkea vanhaa haluttiin välttää ja siinä menivät samassa rytäkässä niin hevoset kuin vanhat puutalot. Kun oltiin päästy eroon sotakorvauksista ja kansa alkoi tulla vauraammaksi, niin ei haluttu olla juntteja ja maalaismaisia, vaan pistettiin kaikki matalaksi.

Lähettäjä: Päivi 
Päivämäärä:   23.1.20 19:15:04

Paljon on kateltu vanhoja kuvia on ollut kevyttä sekä raskaampa rakennetta mutta aika lailla muuttumaton ehkä nyt niitä tosikevyitä enempi.Suurin ero että wanhoissa kuvissa tuppaa oleen kovasti pystyjä vuohisia.

Lähettäjä: mkp 
Päivämäärä:   24.1.20 06:58:37

Ratsujalostuksen historia (Lauri Jalkanen)kertoo, että silloin ei kaikkia suomentammoja astutettu suomenhevosoreilla. Suvuissa saattoi olla lähempänä joku kevyempi kartanon ratsuori kuin nykyään.

Lähettäjä: marjaana 
Päivämäärä:   24.1.20 10:19:45

Saattoihan näitä arabeja mm sekoittua suomenhevoseen, mutta vierastyyppiset kyllä karsittiin sitten aikoinaan melko hyvin kun kantakirja avattiin.
http://www.sukuposti.net/hevoset/topi/1237439tätä Halin kantaa kuitenkin on levinnyt ehkä kuitenkin eteenpäin.

http://www.sukuposti.net/hevoset/eol/53444 tässä toinen vastaava