Lähettäjä: Minna 
Päivämäärä:   23.4.17 20:23:55

Ihan ajatustasolla kyselisin että pystyykö issikalta opettamaan töltin ja passin kokonaan pois? Kun sehän tulee aika luonnostaan, mutta ei ole kyllä ollenkaan minun juttu ja kun issikka muuten aivan täydellinen, en siitä ajatellut luopuakaan.

Lähettäjä: ..... 
Päivämäärä:   23.4.17 20:28:29

Ei ratsasta tölttiä ja hommaa ravitahtisen issikan.

Lähettäjä: j 
Päivämäärä:   24.4.17 04:45:55

Tottakai vasenkätisen pystyy pakottamaan oikeakätiseksi. Mutta miksi et ottaisi askellajiopetusta? Saisit paremmin ymmärrystä nelikäyntihevosista.

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   24.4.17 07:54:14

Jos töltti/passi tulee luonnostaan on melko vaikea niitä kitkeä pois. Mutta jos vahvistat ravia ratsastamalla sitä paljon vaikka ravipuomien kanssa ja vältät tölttiä niin saat ehkä vähän varmemmin hevosen kolmikäyntiseen suuntaan. Mutta en kyllä ymmärrä miksi sinun pitää tappaa hevosen luontainen taipumus?

Lähettäjä: Jaa. 
Päivämäärä:   24.4.17 09:07:53

Niin että muuten olisi täydellinen askellajihevoseksi jalostettu askellajihevonen, mutta jotenkin pitäisi saada se liikkumaan itselleen luonnottomalla tavalla, ku ei se niinqu oo mun juttu niinqu se askellajihommeli. Hyvä asenne hevosihmiselle...

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   24.4.17 13:36:50

Onhan se ihan sama kuin väen vängällä ravurin opettaminen ratsuksi kolmitahtisine laukkoineen jne kun ravihevonen on jalostettu juoksemaan kovaa ravia, ei kantamaan itsensä ja ratsastajaa kolmitahtisessa laukassa, koulukentällä nätisti taipuen 10 metrin voltteihin.
Mutta jotenkin ihmiset ymmärtävät jalostetun luontaisen taipumuksen paremmin issikoiden kohdalla kuin tuon rakenteen aiheuttaman koulu/esteratsuksi soveltumattomuuden ravureilla.

Lähettäjä: Jaa. 
Päivämäärä:   24.4.17 14:06:09

*. Ei rakenne aiheuta askellajeja tai ratsuksi sopivuutta/sopimattomuutta sen enempää issikoilla kuin ravureillakaan.

Lähettäjä: heh 
Päivämäärä:   24.4.17 14:12:08

No todellakin rakenne aiheuttaa sopimattomuuden ravureilla ratsuksi!
Ratsuhevosen tulee astua alleen ja kantaa paino selällä ja takajaloillaan. Lämminveriravurin takajaloilla tämä on mahdotonta, mikä tarkoittaa että etujalat kuormittuvat eivätkä kestä käytön rasitusta.
Kannattaa hieman lukea ensin mikä on ratsuhevosen hyvä rakenne, ja käyttötarkoitus.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   24.4.17 14:32:03

"*. Ei rakenne aiheuta askellajeja tai ratsuksi sopivuutta/sopimattomuutta!"

Että oletat sitten että töltti ja passi on jotain henkimaailman juttuja että issikat vaan tietävät mennä niitä koska ovat issikoita? :)

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   24.4.17 14:42:58

Miksi IHMEESSÄ hommata askellajihevonen, jos ei meinaa näitä erikoisaskellajeja ratsastaa, saati jättää ne kokonaan pois?! Löytyyhän noita ponikokoisia kolmikäyntisiä muitakin rotuja.

Lähettäjä: Jaa. 
Päivämäärä:   24.4.17 15:01:17

Ei, rakenne ei todellakaan aiheuta sen enempää ravurin kuin askellajihevosenkaan liikkeitä. Eikä yksikään näin väittävä erottaisi nyljetyn hevosenraadon rakenteesta, oliko se lv-juoksija vai täykkäri, taikka issikka vai new forest. Ei sitä kyllä henkimaailmakaan aiheuta, sen puoleen. Onko todella niin, että edes hevoskasvatuspuolella ei ole kuultu sellaisesta asiasta kuin askellajeihin vaikuttavat geenit?

"Ratsuhevosen tulee astua alleen ja kantaa paino selällä ja takajaloillaan. Lämminveriravurin takajaloilla tämä on mahdotonta, mikä tarkoittaa että etujalat kuormittuvat eivätkä kestä käytön rasitusta."

^ :'D

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   24.4.17 15:44:56

^
Sanattomaksi vetää... hevoskasvatuspalstalla Jaa.:n kaltaista soopaa.
Vai onko trolli kyseessä?

Askellajeihin vaikuttavat geenit = geenit jotka vaikuttavat rakenteeseen.
Liikemekaniikka on fysiikkaa. Luuston mittasuhteita, anatomiaa, lihasta, nivelten kulmauksia. Fyysisten ominaisuuksien lisään tulee sitten (enemmän tai vähemmän geneettisesti) hevosen oma tahto käyttää annettuja fyysisiä lahjoja (eteenpäinpyrkimys, "oma moottori", halukkuus työskennellä). Näihin vaikuttaa genetiikan lisäksi pitkälti koulutus.

Lähettäjä: Jaa. 
Päivämäärä:   24.4.17 15:53:25

Voi jeesus oikeesti.

Jos osaatte edes googlettaa, googlettakaa DMRT3.
Jos ette osaa, painakaa vaikka tästä linkistä alla, ja lukekaa.

http://www.horsegenetest.com/talent-gene/

Lähettäjä: :D 
Päivämäärä:   24.4.17 16:00:49

Ihan oikeastiko joku kuvittelee että issikan _rakenteessa_ on se jokin, mikä sen saa tölttäämään/menemään passia? Voisitko selventää, että missä kohtaa se sitten on se tölttirakenne? :D

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   24.4.17 16:56:28

Missään ei ole sanottu näin. Ainoastaa puututtu siihen väitteeseen että lämminverinen sopii ratsuksi.

Jokainen tietää että neli- ja viisikäyntihevoset ovat sitä geneettisesti. Kuten vasenkätiset.

Mikä perusasioissa on "Jaa"n mielestä hauskaa..?
http://www.tanjakortelainen.com/index.php?page=Kouluratsastuksen-tarkoitus

Lähettäjä: Hippu 
Päivämäärä:   24.4.17 17:04:58

Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni, paljon riippuu issikan askellajitaipumuksista. Vahvaravista nelikäyntihevosta tuskin on mikään ongelma ratsastaa kolmikäyntisenä. Viisikäyntihevosella ne kolme askellajia saattavat osaamattomissa käsissä äkkiä ollakin käynti, possupassi ja "passilaukka". Niin kuin yllä on sanottu, ravia ja laukkaa on mahdollista vahvistaa, mutta passitaipumusta on mahdotonta "kitkeä" kokonaan pois. Nelikäyntihevosta taas tuskin tarvitsee sen kummemmin "opettaa", se kun harvemmin tarjoaa tölttiä ykkösvaihtoehtonaan.

Lähettäjä: :D 
Päivämäärä:   24.4.17 18:28:41

"Jokainen tietää että neli- ja viisikäyntihevoset ovat sitä geneettisesti. Kuten vasenkätiset. "

Öö, niinkö?

"Askellajeihin vaikuttavat geenit = geenit jotka vaikuttavat rakenteeseen."

"No todellakin rakenne aiheuttaa sopimattomuuden ravureilla ratsuksi!
Ratsuhevosen tulee astua alleen ja kantaa paino selällä ja takajaloillaan. Lämminveriravurin takajaloilla tämä on mahdotonta, mikä tarkoittaa että etujalat kuormittuvat eivätkä kestä käytön rasitusta."

Joo, todellakin näkyy tietävän. :D Minä ihmettelin muuten jo kaksikymmentä vuotta sitten tätä edelleen nähtävää väitettä, että lämppäravurin rakenne estää sitä liikkumasta kuin ratsu. Kukaan ei kuitenkaan sitä rakenteen erikoisuutta pystynyt selittämään eikä sormella osoittamaan, vaan se nyt vaan muka oli niin. No, ei se laukan huonous rakenteella sitten selittynytkään. Geenimutaatio sen selittää, kuten erikoisaskellajitkin, eivätkä läheskään kaikki tämän ketjun tietäväiset kirjoittelijat sitä tienneet vieläkään. Mot.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.4.17 20:48:42

Lämminverisiä, ihan kuten puoliverisiäkin, on todella eri rakenteisia. Tälläkin sivustolla on ollut monen monta ketjua joissa on pitänyt kuvien perusteella sanoa kumpi on kyseessä ja virheitä täynnä oli ne ketjut, suuntaan ja toiseen. Lämminverisen rakenteessa ei ole yhtään mitään miksi se ei voisi liikkua kuten ratsu, ottaen nyt huomioon sen, että rakennepuutteita toki on _yksilöillä_, myös niillä puoliverisillä. Vastahan on suomenhevosillakin tehty tuo ravivarmuusgeenitutkimus ja osa oli ravigeenisiä, osa ei, osa siltä väliltä. Lämminverisillä on tuo ravigeeni vahvistettu jo aikoja sitten, siksi monelle niistä laukka on hankalaa.

Lähettäjä: ..... 
Päivämäärä:   24.4.17 21:15:06

Issikasta jos tykkää niin mikä sen estää hommaamasta ja ei rstsasta tölttiä.

Ihan sama kuin tavan hevosella menisi vain ravia ja käyntiä. Entä sitten

Lähettäjä: j 
Päivämäärä:   24.4.17 23:46:17

Siinä vaiheessa kun oikea ratsastus, oli kokoamista vaativia liikkeitä aletaan pyytää loppuu ravureiden kapasiteetti. Jos "ratsastus" on jonkun mielestä vielä sitä että hevonen kulkee pisteestä A pisteeseen B, ihminen selässään niin kyllä se jossain määrin siihen käy.
Ei tarvitse kun ravurin laukkayritystä katsoa niin heti näkee mikä on rakenteessa rajoittava tekijä kun takajalat laahaa ja sätkii perässä kuin sammakolla. Ratsuhevosen perusedellytys on kolme puhdasta askellajia, ei se kaahotus missä etupää laukkaa ja takapää ravaa.

Lähettäjä: Hmm 
Päivämäärä:   24.4.17 23:59:00

Minulla on kokemusta asiasta. Oli hyvä issikka, jolla hyvä töltti. Tilanne oli sellainen, että issikka meni ratsastuskouluun lainaan reiluksi vuodeksi. Opettajalla ei ollut mitään kokemusta askellajeista, mutta hän oli hyvä kouluratsastaja ja piti hevosella kolme selkeää askellajia koko ajan. Hevonen mm. pystyi väistämään ravissa rikkomatta.

Kun hevonen palautui minulle, töltti oli olemassa edelleen. En usko sen katoavan, kun kerran on taipumus. Hevosta voinee käyttää kolmikäyntisenä, jos niin haluaa, eikä hevonen mene siitä pilalle.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.4.17 06:56:17

"Ei tarvitse kun ravurin laukkayritystä katsoa niin heti näkee mikä on rakenteessa rajoittava tekijä kun takajalat laahaa ja sätkii perässä kuin sammakolla."

Edelleen, näytä se kohta hevosen rakenteessa mitä ei miltään puoliveriseltä löydy mutta lämminverisellä on. Osoita hevosen kuvasta se kohta. Sitä ei ole, ei varmasti ole rakenteellista ominaisuutta joka estää kaikkien lämminveristen laukkaamisen mutta on kaikilla muun rotuisilla. Se on fakta, että lämminverisillä ja osalla suomenhevosista on ravivarmuusgeeni AA jolloin niiden on todella vaikea laukata. Päällepäin sitä et näe.

Lähettäjä: öööö 
Päivämäärä:   25.4.17 09:50:19

"Edelleen, näytä se kohta hevosen rakenteessa mitä ei miltään puoliveriseltä löydy mutta lämminverisellä on."

No aika sokea täytyy olla jos ei ravureiden ja ratsun rakenteessa näe eroa! Takajalkojen rakenne ja kulmaukset isompana. Lapa, selkä, lanne...

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.4.17 09:53:58

Kaikki osaa luetella ne kohdat kyllä ulkoa opeteltuna, mutta ilmeisesti on sokeita kun ei näe siitä hevosesta että niitä puutteita ei kuitenkaan automaattisesti lämminverisillä ole ja vastaavasti puoliverisellä voi olla.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   25.4.17 10:22:37

"ei varmasti ole rakenteellista ominaisuutta joka estää kaikkien lämminveristen laukkaamisen"

On rakenteelliset ominaisuudet jotka tekevät laukkaamisen VAIKEAKSI lämminveriravurille. Sille on jalostunut rakenne, luuston ja lihaksiston kulmaukset sellaisiksi että sillä on vaikea kantaa itseään etuosastaan keveänä ja ottamaan valtaosan kehonsa painosta takaosalle.
Ravureille ei jalosteta hyvää satulansijaa tai muitakaan ratsuhevoselle optimaalisia rakenneominaisuuksia, ne ovat ravurille toissijaisia turhia asioita. Ravihevosille jalostetaan nopeutta raviin.
Jos laitat lämminveriravurin ja puoliverisen kentälle juoksemaan "lisättyvä ravia" niin toivottavasti jokainen vähänkin harjaantunut hevosihminen näkee eron näiden kahden yksilön liikemekaniikassa. Ratsu taivuttaa takaosan/jalkojen niveliä voimakkaammin ja astuu takajaloilla rungon alle, etuosa kevenee ja liikkeet ovat suorat, lennokkaat, matkaavoittavat ja ilmavat.
Lämminveriravuri levittää takaa, askel on myös matkaavoittava ja voi olla lennokas mutta liike on hyvin erilainen, ravurilla ei selkä ja ryhti nouse eivätkä takajalat astu syvälle rungon alle.

Se mikä on toisessa käyttötarkoituksessa puute, on toisessa eduksi.
Lämminveriravurin rakenne ei ole puute jos se on tarkoitettu ravaamaan mutta ratsukäytössä rakenteessa on siihen käyttötarkoitukseen puutteita.
Samoin puoliverinen on lähtökohtaisesti ratsuna hyvä mutta raviradalla se ei kykene kovia aikoja tekemään.
Molemmissa roduissa on heikompia yksilöitä, on paljon ravureita jotka eivät juokse kovaa ja paljon ratsuja jotka ovat rakenteeltaan huonommin ratsukäyttöön soveltuvia kuin toiset.
Silti huonorakenteisempi ravuri on yleensä raviradalla nopeampi kuin pv ja samoin heikompirakenteisempi pv soveltuvampi ratsuksi kuin raviradalla heikkoja tuloksia tekevä ravuri.

Harrasteköpöttelyyn on ihan se ja sama millä rodulla ratsastaa, tosin oma mielikuva puhtaista ja tahdikkaista ratsun liikkeistä kyllä pääsääntöisesti kärsii jos ravurilla ratsastelee.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   25.4.17 10:23:28

Ehkä tyhmä kysymys, mutta kärsiikö issikka jos sillä ei töltätä? Voihan se töltätä tarhassa kavereiden kanssa jos haluaa?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   25.4.17 10:45:57

Lämminveristen takajalat on nykyään kuin saksanpaimenkoiralla. Metrin takana. Tästä seuraa jo ongelmia kun vastasyntyneet ei pääse ylös ja ajoissa terniä juomaan.

Hyvä ratsu on neliömäinen, takajalat hyvin rungon alla. Näin saadaan selkä kantamaan kun askellajeissa on yliastuntaa.

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   25.4.17 11:12:07

Hölynpölyä ja ulkoa opittua mantraa osataan kyllä toistella näköjään edelleen... Paskat mistään geenitutkimuksista, kun se on nyt se rakenne, ja sillä hyvä. :D

Lähettäjä: marjaana 
Päivämäärä:   25.4.17 11:30:31

Mitkä luonnottomat askellajit issikalle ovat käynti, ravi ja laukka ?

Ei tarvitse olla kummoinenkaan nero ymmärtääkseen että eri tehtäviä varten hevosella pitää olla niihin sopiva rakenne. Esimerkiksi englantilaista täysiveristä ei ole koskaan jalostettu rakenteen perusteella, vaan jalostukseen on käytetty vain yksilöitä jotka voittavat laukkaradalla. Siitä seurauksena on laukkakilpailuun sopiva rakenne eli eteenpäin suuntautuva kaula, vahva takapää jopa takakorkeus, pitkä etusääri ja hyvä laukka sekä käynti ja usein vaatimaton ravi.

Ravurilla on myös matala ryhti ja suora kaula, mutta sillä on matkaavoittava mutta maata pitkin kulkeva ravi, huono laukka ja usein lyhyt käynti. Sen selkä on paljon lihasköyhempi kuin ratsulla ja sen liikeradat suuntautuvat enemmän eteen kuin ylöspäin. Se onko hevosella taipumukset lajiin näkyy geenitutkimuksessa, mutta rakenteesta tutkimus ei kerro mitään.
Highspeed kameralla on helppo tutkia esimerkiksi millaiset ovat ideaalit kulmaukset optimaalisen liikkeen aikaansaamiseksi. Ja totisesti ne eivät ole samanlaiset ravurilla ja ratsulla.

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   25.4.17 11:41:44

Ja kaikilla ratsuillahan on juuri samanlaiset kulmaukset, ja kaikilla ravureilla toisenlaiset. Pliiiiiiis. Ja ravivalmennus tottakai luo hevoselle tietynlaisen lihaksiston, jonka perusteella sitten hevosia tunteva toki ulkonäöstä ravurin tunnistaa. Vaan eipä ollenkaan välttämättä paikallaan olevasta lämppäristä tunnista, jos se lv on pitempään ollut muussa käytössä, ja löytyy massaa ja harja sekä vuohiskarvat on leikattu lyhyiksi. Nimimerkillä niin monesti tämäkin nähty.

Edelleen, nämä rakenteesta melskaavat osaavat kyllä jankuttaa uskostaan, mutta kun pitäisi näyttää se kohta joka on JOKA ratsulla näin mutta JOKA ravurilla toisin, niin eipä sitä näyttäjää vaan mistään ilmesty.

Ja se huono laukka _on_ seurausta_geenimutaatiosta_. Ei siitä että lämpän kulmaukset olisivat sitä tai tätä, tai edes siitä valmennuksesta johtuvaa. Uskoisitte jo.

Lähettäjä: marjaana 
Päivämäärä:   25.4.17 11:54:15

T kannattasi sinunkin vähän perehtyä hevosjalostukseen. Käännettäisikös tämä kysymys toisin päin ? Voisiko ratsuksi syntyneellä pärjätä ravikilpailuissa ? Ja mistähän johtuu jos ei pärjää ?

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   25.4.17 11:55:51

Ehkä siitä että sillä ratsullasi EI ole geenimutaatiota, joka mahdollistaisi sen ravaavan kovaa ilman että joutuu siirtymään laukkaan? Luitko sinä tuon ylempänä olevan linkin edes, marjaana ja muut tinkaajat?

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   25.4.17 12:00:34

http://www.horsegenetest.com/talent-gene/

Tässä vielä toisen kerran jos ei mennyt vielä perille. Linkki johtaa geenitutkimusmainokseen, mutta siinä kerrotaan lyhyesti, mistä on kysymys. Siitä geenimutaatiosta, joka mahdollistaa lv:n menevän ravilla miljoonaa, mutta joka samalla heikentää sen kykyä laukata puhtaasti. Sama mutaatio löytyy issikoilta ja osalta suokkeja.

Lukekaa nyt, jos se vaikka vähentäisi tarvetta vängätä tutkittua faktaa vastaan.

Lähettäjä: marjaana 
Päivämäärä:   25.4.17 12:10:28

Sinulle tässä nyt ei ole oikein mennyt mikään perille. Näillä ravigeeneillä ei ole paskankaan merkitystä muille roduille kuin niille joilla on tarkoitus kilpailla ravikilpailuissa. Nopeasti ravaamiseen tarvitaan geenien lisäksi myös liikkumistavalle sopiva rakenne. Ei sinun riisikuppisikaan kulje kovempaa vaikka tankkaisit siihen lentobensiiniä.

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   25.4.17 12:14:16

No miksi sitten ihmettelet ja annat ymmärtää, että kyllä se sun ratsusikin juoksisi vauhdikkaasti raveissa (ilman geenimutaatiota) jos sillä vaan olisi kulmaukset siihen lajiin sopivammat, sekä pienemmät selkälihakset? :D

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   25.4.17 12:26:56

Ja ei, Marjaana ei joko lukenut linkin tekstiä tai ei hänkään vaan tajua, että geenimutaatiolla on merkitystä paitsi lujaa ravaavalle juoksijalle, myös esim. sille josta yritetään tehdä ratsua. Eli se laukka ei vaan löydy AA-geeniseltä, vaikka kulmaukset olisivat kuin Valegrolta kopioitu. Tämä on se pointti. Tottakai ravurin hommissa ihanteellinen rakenne ja liikkumistapa ovat toisenlaiset, mutta ne ravurin KULMAUKSET tai selkäfileet EI ole se syy, miksei puhdas laukka löydy. Kyllä niitä avoimempia kulmauksia löytyy ratsurotuisiltakin, ja vaikka ne eivät ehkä pysty gp-tason kokoamiseen, niin pystyvät ne silti puhtaasti laukkaamaan. KOSKA niillä ei ole tuota geenimutaatiota, joka vaikuttaa liikkeitten koordinaatioon. Tätä tässä on ajettu takaa.

Ja issikoilla muuten on hyvinkin voimakkaita kulmauksia, ja puhdas laukka silti etenkin liitopassin taitajilla usein melkoisen hakemisen takana, jos löytyykään. Ihan siitä samasta syystä kuin ravureilla! Eli saman geenimutaation takia. Mutta ihan toisenlaisella rakenteella silti. :D

Lähettäjä: marjaana 
Päivämäärä:   25.4.17 12:29:07

Missäs minä olen sellaista väittänyt? Jos haluan ravurin ostan sellaiseksi jalostetun.
Pari ravinopeusgeeniä ei auta siihen sopimatonta elukkaa pärjäämään ravikilpailuissa yhtään paremmin.
Jos ajatellaan sekä täykkäriä että lv ravuria, ei tarvitse olla kummoinenkaan nero huomatakseen niiden rakenteesta mihin tarkoitukseen ne on jalostettu. Pelkkään yhteen asiaan, kuten ravaamiseen ja laukkaamiseen keskittynyt jalostus tuo ajan mittaan hevoseen myös rakenteen joka mahdollistaa sen nopeusgeenin asian mukaisen hyödyntämisen. Ratsua ei ole jalostettu ravaamaan täysillä vaan liikkumaan kaikissa askellajeissa, kantamaan ratsastajaa niin että ratsastettavuus on mahdollisimman hyvä ja hyppäämään. Ravurista ei taas ole siihen vaan ravaamaan eteenpäin mahdollisimman tehokkaasti. Se ei onnistu geeneistä huolimatta jos rakenne ei ole asianmukainen.
Kokonaisuus ei ole muutamasta geenistä kiinni.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.4.17 13:31:11

Eihän nyt ollutkaan kyse siitä miten se ravuri pärjää raveissa tai ratsu ratsastuskilpailuissa, vaan siitä, että geeni määrittää sen rajoitukset tai mahdollisuudet liikkumiseen. Huonosti kulmautunut ratsu voi laukata puhdasta, kolmitahtista laukkaa, koska sen geeneissä on laukkaamiseen tarvittavat ominaisuudet. Se ei välttämättä silti pärjää laukallaan viereenkään hyvinkulmautuneelle, hyvälle ratsulle, mutta se voi silti laukata puhdasta laukkaa. Vastaavasti jos geeniä laukkaamiseen ei ole, ei mitkään ideaalikulmaukset hevoselle sitä laukkaa tee. Tämän vuoksi osalla suomenhevosista on nelitahtilaukka, osalla puhdas, kaunis, pyörivä laukka. Viis siitä onko suokilla ravi- vai ratsusuku ja kulmauksetkin voivat olla täysin identtiset. Samasta syystä osalla issikoita on 5 askellajia, toisilla ei. Rakenteesta viis.

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   25.4.17 13:57:48

Olenpa iloinen että edes joku ymmärtää, miten tuo geenimutaatio toimii. :)

Ja tottakai menestyvä juoksija tarvitsee muutakin kuin geenimutaation, terveestä sydämestä ja keuhkoista lähtien. Ja hieno kouluratsu muutakin, kuin mutaation puuttumisen mahdollistavan puhtaan laukan. Pointti on juuri siinä, että mikään yksittäinen _rakenteeseen_ liittyvä seikka nyt vaan ei selitä lv:n tai liitopassi-issikan nelitahtilaukkaa, ei vaikka miten tinkaatte.

Lähettäjä: marjaana 
Päivämäärä:   25.4.17 14:37:21

Kyllä asia vain on niin, että hevonen on kokonaisuus johon kuuluu tarvittavat geenit ja niiden määrittämään ominaisuuteen tarvittavat fyysiset ominaisuudet kuten optimaalinen rakenne, lihasten rakenne, oikeat kulmaukset, hapenottokyky, kudosten kestävyys ja halu suorittaa. Useat näistä ominaisuuksista ovat eriasteisesti periytyviä ja jos jalostuksessa käytetään parhaiten suorittavia yksilöitä, niin ne kaikki periytyvät eteenpäin. Nykyajan urheiluhevoset ovat erikoistuneita omaan lajiinsa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.4.17 14:47:20

marjaana nyt ei vaan halua käsittää sitä, että ne geenit määrittävät sen mitä jää sitten tuolle lopulle listalle paikattavaa. Siksi myös erilaiset hevoset eri lajeihin on eriytyneet, kun on vahvistettu tiettyjen geenien osuutta perimässä. Lopulla listalla voi vaikuttaa sitten siihen, minkä tasoisesti kyseinen hevonen voi asiaansa tehdä. Edelleen, jos ei hevosella ole geeniä laukata, se ei osaa laukata vaikka loppulista olisi mikä. Kun taas jos on, se osaa laukata oikeanlaista laukkaa, loppulista määrittää hyvin vai kelvollisesti. Issikoista kun oli alunperin kyse, nämä geenit määrittää sen, mitä askellajeja se pystyy menemään. Niiden sisällä taas sitten muilla ominaisuuksilla on merkitystä siihen miten se niitä menee. Jos issikalla ei ole viisikäyntiseen tarvittavia geenejä, se ei pysty menemään viittä askellajia oikein, ei vaikka se olisi rakenteellisesti maailman paras ja olisi kuinka hyvä hapenottokyky ja kestävyys ja halu suorittaa. Jos on tarvittava geeni, se voi mennä niitä, vaikka lopussa listassa olisi puutteita kuinka. Toki joku jolla on geeni ja loppulista kunnossa, on sitä parempi, mutta jos geeni puuttuu, ei mikään noista lopuista asiaa muuksi muuta.

Lähettäjä: kyllä 
Päivämäärä:   25.4.17 14:50:59

Asia on juuri niin kuin yllä lukee. Loppujen lopuksi geenit määrittää mitä askellajeja hevoset voi liikkua, rakenteella on vain hienosäätöosuus sitten siihen miltä liike näyttää, fysiikka määrää loput suorituksesta.

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   25.4.17 14:52:45

Piste, taitaa hukkaan mennä, vaikka miten ratakiskosta väännetään ja kuvaa piirretään...

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   25.4.17 18:22:37

Käynti, ravi ja laukka eivät ole issikalle "luonnottomia askellajeja", mutta geneettinen taipumus lateraaliseen liikkeeseen saattaa olla niin voimakas ja dominoiva, että se puskee läpi kaikissa askellajeissa. Olen omistanut (terveen) issikan, joka ei ravannut muutamaa metriä pidempään kuin puomeilla tai umpihangessa ja joka siirtyi laukannoston jälkeen hyvin sujuvasti ja omatoimisesti liitopassiin, koska se oli sille helpompaa ja luonnikkaampaa. Aina kyse ei siis todellakaan ole vain siitä, että "päätetään olla ratsastamatta tölttiä". Se toimii kyllä useimpien nelikäyntihevosten kanssa, mutta passivahva viisikäyntinen saattaa olla ihan eri juttu. Kolmikäyntisenä ratsastettavaa issikkaa valitessaan kannattaa siis tietää, mitä tekee. Muuten saattaa tulla isoja yllätyksiä - tai sitten ei. Riippuu hevosesta.

Lähettäjä: marjaana 
Päivämäärä:   25.4.17 21:19:34

Olen edelleen sitä mieltä että ratsu syntyy ratsuksi ja jokainen niistä osaa laukata ja ravata niin kuin ratsun kuuluukin. En ole vielä tähän päivään mennessä nähnyt sellaista trakia, hannoveria tai holsteinia jolta eivät perusaskellajit suju. Toki syntyy myös yksilöitä joilla ei ole tarpeeksi lahjoja huippu kilpahevosiksi ja niilläkin on paikkansa harraste ja opetushevosina.

Lähettäjä: Kj 
Päivämäärä:   25.4.17 21:49:32

No katos kun niillä ei ole geenimutaatiota, mikä aiheuttaisi sen, että ravi, töltti tai passi olisi niille helpompi. Mutta, jos katot vaikka jenkkien askellajihevosia, niin kummasti nekin jo varsana sitä perittyä osaa mennä. Ihan geenien takia. Enkä muuten siitä laukasta tiedä...tai Putte. Ihan samanrakenteinen, toinen ei opi 3tahtista ei millään, ja toinen on kuin syntynyt siihen. No, tadaa, se on syntynyt siihen, sillä ei ole "ravivarmuusgeeniä". Mutta rakenne ei vaikuta hevonpaskaakaan siihen.

Lähettäjä: marjaana 
Päivämäärä:   25.4.17 22:50:44

Rakenne kyllä vaikuttaa ratsuhevosominaisuuksiin. Yrittäkääpäs tehdä kunnon kouluhevosta sellaisesta jolla kaulan liittymät, pituus ja muoto on huono tai hevonen on köyryselkäinen tai kovin lyhyt takapäästään. Ei siitä kunnollista saa vaikka siltä löytyisi kaikki tarvittavat askellajigeenit. Eikä sitä synny amerikkalaisesta ravuristakaan koska se ei osaa liikkua ratsun tapaan eikä se ole rakentunut samaan tapaan kuin vaikka traki josta on jalostettu ratsua 300 vuotta.
Ratsu on ratsu ja sillä on siihen tarvittavat geenit. Askellajihevosilla ja ravureilla omansa. Enkä nyt kirjoita suomenhevosratsusta tai issikasta.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   26.4.17 06:11:12

marjaana ei voi millään osata lukea saati sisäistää lukemaansa.

Lähettäjä: ghj 
Päivämäärä:   26.4.17 07:18:54

Kun marjaana tietää mistä puhuu. Jos hevosen jalat laahaa ja levittää taakse niin ei siitä saa kunnon laukkaa vaikka olisi kaikki geenit. Jos takapää (rakenteellisista syistä) pyörittää isompaa ympyrää kun etupää, niiden rytmi ei sovi yhteen. Perus liikemekaniikkaa.

Lähettäjä: ghj 
Päivämäärä:   26.4.17 07:22:47

http://kiaherold.blogspot.nl/2013/02/liitovaihe
-ja-biomekaniikkaa.html

Hyvät linkit. Myös aloittajaa ajatellen.

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   26.4.17 07:39:20

Joo, marjaana osaa kuten muutkin jankuttaa tuota samaa asiaa rakenteesta, mutta missaa sen pointin mistä epätoivoisesti yritetään kuvaa piirtää. Ei, ei täällä kukaan väitä että lv-ravurista tulee gp-ratsu jos saadaan menemään kolmitahtista laukkaa, siihen vaaditaan muitakin ominaisuuksia. Kyllä, täällä väitetään että ravurin rakenne EI yksistään selitä nelitahtilaukkaa, koska geenimutaatio. JA se sama geenimutaatio aiheuttaa MYÖS ihan ERIrakenteisille, kuin lämppäreille, sen, että puhdas laukka on vaikeaa tai mahdotonta. Sellaisille, joilla on takajalat rungon alla eivätkä edes laahaa eivätkä levitä. Mikä siinä voi olla niin vaikeaa tajuta?

Lähettäjä: marjaana 
Päivämäärä:   26.4.17 13:50:13

Mulle on aivan samantekevää miten joku lv-ravuri laukkaa tai on laukkaamatta. Ne hevoset jotka on jalostettu ratsuksi, osaa laukata, ravata ja kävellä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   26.4.17 15:06:37

^osaa, koska niillä on siihen tarvittavat geenit. Yhtälailla niillä silti on rakennepuutteita, mutta silti ne osaa laukata, koska geeni.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   26.4.17 16:39:34

"Jos hevosen jalat laahaa ja levittää taakse niin ei siitä saa kunnon laukkaa vaikka olisi kaikki geenit. Jos takapää (rakenteellisista syistä) pyörittää isompaa ympyrää kun etupää, niiden rytmi ei sovi yhteen. Perus liikemekaniikkaa."

Ei se levitä taakse, jos sillä on geenit, jotka käskee sen liikemekaniikan tehdä jotain ihan muuta. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?

Lähettäjä: huoh 
Päivämäärä:   27.4.17 18:43:46

Ai kuka jankuttaa...? :)

"Ei se levitä taakse, jos sillä on geenit, jotka käskee sen liikemekaniikan tehdä jotain ihan muuta."

Kyllä levittää kun jalat jäävät nimenomaan rakenteellisista syitä taakse. Sillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa liikkua kompuroimatta ja hakkaamatta etujaloilleen!

Lähettäjä: Tin 
Päivämäärä:   27.4.17 19:12:03

Missä kohti puoliverisen ja lämminverisen rakenne on niin erilainen, että puoliverinen ei levitä takajalkojaan ravissa ja lämminverinen levittää?

Lähettäjä: JK 
Päivämäärä:   27.4.17 19:45:01

80% nykyravureista ei levitä juostessaan. Eikä ole edes toivottua.
Mutta näyttäkää se rakenteen kohta, mikä estää laukkaamasta. Sitä ei ole. Tuli tuosta ponioripäivät-ketjusta ilmi, että poni voi saada 5,5 takaosan rakenteesta, mm erittäin luisu lautanen ym, ja sen laukka on 9. Hmmm... eihän sen pitäisi osata laukata ollenkaan...

Lähettäjä: Juu 
Päivämäärä:   28.4.17 19:55:22

Kysy nimimerkiltä INHOTUS joka yritti tehdä issikoista normiponeja.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   28.4.17 20:01:49

Jos jalat kerran jää niin taakse ettei niillä voi laukatakaan siksi, niin ei silloin tarvi levittääkään siitä syystä että hakkaisi etujalkojaan. Ei ne takana huitovat takajalat etujaloille osu, siihen päästäkseen pitää nimenomaan polkea sinne painopisteen alle, mikä näille piti olla mahdotonta rakenteen vuoksi ja siksi ne ei voi myöskään laukata. :D

Lähettäjä: marjaana 
Päivämäärä:   28.4.17 20:20:52

Hevonen joka ei pysty laukkaamaan on täysin vaivainen ja liikuntakyvytön. MUTTA se miten se laukkaa onkin sitten toinen asia. En tiedä yhtään ravuria jonka laukka olisi oikeasti laadukas tai edes hyvä. Ja siinä kyllä rakenne näyttelee aika suurta osaa. Jos hevosta jalostetaan vain yhteen lajiin kuten laukkaan tai raviin, mukana tulee myös geenit rakenteeseen joka mahdollistaa maksimaalisen suorituksen.

Täykkäri on erittäin hyvä esimerkki siitä. Sillä on hyvä laukka, mutta sillä harvoin päästään ratsastuksessa huippusuorituksiin. Sama pätee lv-ravuriin, sillä on hyvä ravi, mutta ei sellainen jolla suoritetaan ratsastusradalla. See hyppää kuin harakka eikä pysty kulkemaan tasainossa niska ylimpänä kohtana ja koottuna.
Ja niihin pääsemiseen tarvitaan sopivat rakenteelliset ominaisuudet. Kouluhevosella sopivat kulmaukset ja liikemekaniikka estehevosella mm atlas-axis nikamien sopiva liittymä jne.
Pärjätäkseen hevosen on oltava sopiva paketti sopivia ominaisuuksia.

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   28.4.17 20:23:52

Minä olen joskus arvostanut marjaanan kirjoituksia, mutta tuo täydellinen kyvyttömyys joko a) lukea tai b) ymmärtää lukemansa tai c) hyväksyä uutta tietoa joka ei sovi entisiin uskomuksiin, alkaa kääntää mielipidettäni pikkuhiljaa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   28.4.17 20:24:59

ja kukaan ei vieläkään näytä sitä kohtaa rakenteesta mikä saa ne mystiset takajalat yhtäaikaa potkimaan niin taakse ettei kolmitahtinen laukka onnistu ja myös hakkaamaan etusille niin että on ihan pakko levittää. Nimenomaan ne geenit, mutta askellajigeenit, se sen tekee. Rakenne toki periytyy, mutta takuuvarmasti mikään rakenteellinen seikka ei sitä liikkumistapaa estä. Askellajigeeni estää.

Lähettäjä: marjaana 
Päivämäärä:   28.4.17 21:04:15

Kyllä, rakenne voi vaikuttaa. Sen näkee vallan hyvin pv ratsuissa. Jo rakenne ei ole kohdallaan hevosella voi vallan hyvin ratsastaa ja pärjätä vaatimattomimmissa tehtävissä. Mutta ei sopimattomalla rakenteella kyllä nousta vaativimpiin luokkiin. Yksi mikä tulee vastaan ensimmäiseksi on kyky koota itseään.

Ymmärrän vallan hyvin nuo askellajigeenit. Mutta niillä ei ole paskankaan merkitystä vaikkapa pv ratsulle. Niillä on laukka ja pysyy. Se on jalostettu niihin parhaimmillaan satoja vuosia sitten.

Ravurille on jalostettu kilparavi. Se rakenne tukee myös sen tapaa liikkua. Mutta ei tapaa liikkua koottuna, niska korkeimpana kohtana takajalat hyvin takaosaa kannatellen. Sille on luontaista liikkua matalana ja kovaa. Maailmalla on paljon erilaisia hevosrotuja jotka käyvät siihen työhön johon ne on jalostettu, mutta eivät sovi moneen muuhun hommaa. Se ei vain tunnut tässä topicissa olevan kaikille selvää.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   29.4.17 01:28:00

"ja kukaan ei vieläkään näytä sitä kohtaa rakenteesta"

Asia on nyt selitetty aika monta kertaa. Jos ei oikeasti mene jakeluun, niin jää kuulijan vastuulle. Lue ja opiskele!

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   29.4.17 07:27:24

"Ymmärrän vallan hyvin nuo askellajigeenit. Mutta niillä ei ole paskankaan merkitystä vaikkapa pv ratsulle. Niillä on laukka ja pysyy. Se on jalostettu niihin parhaimmillaan satoja vuosia sitten."

Voi elämän kevät! Tottakai, KOSKA NIILLÄ ON GEENIT SIIHEN LIIKKUMISTAPAAN.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.4.17 08:04:44

Mikäs juttu tuo inhous ja issikoista normaali poneja

Lähettäjä: marjaana 
Päivämäärä:   29.4.17 08:57:12

Tiedän sen aivan varmasti että on. Mutta ravurilla ei. Ja koska sillä ei ole se sopii ravuriksi ja koska se sopii ravuriksi, niin on sitä käytetään myös ravurijalostukseen koska se on siihen passeli. Jotta se olisi vielä passelimpi, sillä pitää sen geenin lisäksi olla mahdollisimman tehokas rakenne pärjätäkseen. Se että tietyn rakenteiset yksilöt pärjäävät, johtaa siihen että tietty rakenne siirtyy eteenpäin näiden geenihevosten mukana. Aivan kuten perinnölliset irtopalat joidenkin nopeiden jenkkisukujen mukana.
Tämä johtaa siihen, että vain yhteen tarkoitukseen käytettyjen hevosten rakenne myös spesialisoituu. Ja juuri yllä mainitsemieni täykkärin ja lv-ravurin kanssa näin on käynyt.
Onko niin vaikeaa ymmärtää että näiden geenien lisäksi hevosella pitää olla myös hyvän suorituksen mahdollistava rakenne ? Jos on niin ne suorittavat entistä paremmin.

Jos vierekkäin tuodaan sekä ravuri että ratsu, niin jokainen joka ymmärtää hevosen päälle näkee niiden välillä eron. Aivan riippumatta siitä onko ravurin harja nypitty tai onko se paksussa kunnossa. Ensimmäinen merkittävä ero on ylälinjan muoto. Se ei ole rakentunut ylämäkeen. Eipä tietenkään, koska sitä ominaisuutta ei tarvita, tai se on jopa haitaksi, ravurille. Ylälinjaan pystyy rakentamaan lihaksia ravurillekin, mutta sen muotoa ei pysty peittämään. En ole vieläkään koskaan nähnyt ravuria josta ei huomaisi viiden sekunnin sisällä sen tullessa radalle ratsastuskilpailuissa, että se ei ole ratsurotuinen.
Ja selästä käsin sen eron huomaa vielä paremmin. Suurimmalle osalle ravureista oikeassa muodossa ja tasapainossa kulkeminen on täysin mahdotonta. Millä te sen selitätte ?

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   29.4.17 09:19:21

Edelleenkään ei kukaan ole missään kohti väittänyt että lämppärin rakenne ja liikkeet sopivat gp-ratsulle. Ainoa mitä on yritetty yrittämästä päästyä selittää, on se, että se KOLMITAHTINEN LAUKKA on sille vaikeaa tai mahdotonta GEENIMUTAATION TAKIA, EI rakenteen. Sen saman geenimutaation, joka vaikeuttaa myös esim. issikoilla ja saman geenimutaation omaavilla suomenhevosilla (joitten rakenne on IHAN ERILAINEN kuin lämppärillä) kolmitahtisen laukan tavoittamista. MIKÄ tässä on niin VAIKEA ymmärtää?

Korostuksilla yritän piirtää kuvaa siitä mitä tässä nyt haetaan, mutta en minä usko että se perille menee vieläkään.

Lähettäjä: marjaana 
Päivämäärä:   29.4.17 09:44:26

Miksi silti on vaikea ymmärtää että hevonen ei ole vain ne pari geeniä vaan kokonaisuus. Yksi asia johtaa toiseen ja juurikin näiden geenien takia tapahtuu jalostusvalintaa joka johtaa rakenteen spesialisoitumiseen. Tämä yhdessä geenien lisäksi tekee hevosesta omaan lajiinsa sopivan. Tämä on asia joka on aivan selvä suurimmalle osalle eläinjalostuksen kanssa askarteleville.

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   29.4.17 10:30:44

Tottakai se on kokonaisuus ja tottakai hevoset on jalostettu tehtäväänsä kaikilta ominaisuuksiltaan sopivaksi. Vaan kun tuon yhden ja nimenomaisen ominaisuuden, kolmitahtisen laukan olemassaolon tai olemattomuuden selittäjänä ei toimi rakenne, ei takaosan kulmaukset eikä mikään muukaan, ja ihan millä hyvänsä rakenteella olevia hevosia on, joilta puhdas laukka sujuu. Näiltä mutaation suhteen homotsygooteilla hevosilla se ei suju, ei vaikka rakenne miten olisi siltä Valegrolta kopioitu. Siitä ja vain siitä olen mallia koittanut vääntää, en mistään muusta.

Lähettäjä: Juu 
Päivämäärä:   30.4.17 14:53:40

Piste, nimimerkki INHOTUS kirjoitteli täällä aikoinaan ja kommentoi aina hyvin kärkkäästi kaikkea minne lie kadonnut tai vaihtanut nimimerkkiä ja omisti jotain Saksasta tuotuja issikoita jotka olivat kuulemma kolmikäyntisiä ja lännensatuloituja :)

Lähettäjä: marjaana 
Päivämäärä:   30.4.17 17:14:21

Meillä oli tallilla ennen issikka jonka en koskaan nähnyt menevän passia tai tölttiä.

Lähettäjä: Jaa. 
Päivämäärä:   30.4.17 18:47:10

Se issikka sitten oli varmaan noita genotyypiltään CC-issikoita. Se geenimutaatio kun on se mikä issikoilla nuo erikoisaskellajit mahdollistaa.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   30.4.17 19:57:23

Oh hoh, olen aika hämmästynyt nimimerkki marjaanan repliikeistä tässä keskustelussa.

DMRT3-geenihän tosiaan vaikuttaa liikkeiden koordinaation, ei rakenteen kautta.

Lähettäjä: Tin 
Päivämäärä:   30.4.17 20:53:31

Minä olen myös pitänyt marjaanaa aina jossain määrin tietävänä ihmisenä, mutta tämä topic aiheuttaa todellakin hämmennystä. On täällä näköjään muitakin ihan pihalla olevia, mutta marjaanan pihallaoleminen hämmentää minua eniten.

Lähettäjä: Juu 
Päivämäärä:   1.5.17 09:12:40

Ifill fra Sahala?

Lähettäjä: marjaana 
Päivämäärä:   1.5.17 09:50:53

Ei minulla ole pätkääkään vaikeutta ymmärtää mistä on kyse. Mutta joillain näyttää olevan vaikea ymmärtää sitä mihin ne geenit johtavat. Ja se on pitkässä juoksussa vaikutus myös rakenteeseen. Jo jalostuksessa suositaan vain tietyn geenityypin hevosia joita käytetään vain johonkin spesiaaliin tarkoitukseen, niin se vaikuttaa ajan mittaan myös rakenteeseen. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää ?

Lähettäjä: Minna 
Päivämäärä:   1.5.17 11:55:23

Kyllä nyt näiden keskustelujen jälkeen päätimme, että joko vaihdetaan tämä issikka sellaiseen, joka kävisi paremmin tytölle pieniin este- ja koulukisoihin tai tehdään tästä sellainen. Ei se tölttiä väkisin mene ja oppisi varmaan myös hyppäämään sen mitä tyttökin menee, ei se 40cm enempää hypi.

Vaihtoon tämä ei vain ole kellekkään kelvannut, vaikka issikan arvo 6000€ ja olisin vaihtanut puoltakin halvempaan, jos olisi muuten ollut sopiva.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.5.17 17:34:23

Mitä tuosta Iffill fta sahalasta?

Lähettäjä: Ok 
Päivämäärä:   1.5.17 21:28:58

Miten sitten ihan kamalan rakenteinen hevonen/poni voi laukata oikein, jos se on rakenteesta kiinni? Ja nykypäivän ravurilta toivottavat rakenneominaisuudet ei muuten pahemmin eroa niistä, mitä ratsuillekin toivotaan.

Lähettäjä: marjaana 
Päivämäärä:   1.5.17 22:30:18

Huono rakenne on huono, mutta ei se tee hevosta liikuntakyvyttömäksi. Huonommallakin pärjää jos tavoitteet eivät ole korkeat. Mutta jos lähdetään hakemaan huippusuoritusta, niin silloin erittäin huono rakenne tuo tehtävään haasteita. Kompensoivien ominaisuuksien pitää olla erittäin hyvät jos meinaa pärjätä. Jokainen kai ymmärtää, että jos ihmisurheilija on 150 senttinen, persjalkainen punkero, niin hänestä ei ole korkeushyppääjäksi tai kolmiloikkaajaksi tai että kaksimetrisestä miehestä joka on kuin tynnyri, ei tule aitajuoksijaa tai maratoonaria.

Lähettäjä: Juu 
Päivämäärä:   2.5.17 13:11:28

Sahalan kartano myi aikoinaan nuoria peruskoulutettuja issikoita videopätkän kera ja Ifill fra Sahala oli kuulemma kolmikäyntinen

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   3.5.17 20:17:59

Jos palataan aloittajan kysymykseen. Ostat nelikäyntihevosen, jolla on hyvä laukka. Se on helppo ratsastaa kolmikäyntisenä. Varsinkin, jos pystyt ostamaan nuoren hevosen, jonka tölttiä ei ole vielä aloitettu niin tölttikään ei ongelma.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   3.5.17 21:00:53

Täällä myös laski marjaanan pisteet. Käsittämätöntä.

Minä olen laukan suhteen tosi niuho, mutta olen nähnyt pari tosi hyvin, puhtaasti laukkaavaa lämpöistä, joilla oli speksit kokoamiseenkin. Ne ovat toki olleet täysin ratsurakenteisia ja pitkään ratsutreenissä, en tiedä oliko niillä raveissa startatukaan koskaan.

Mitä ratsujalostukseen tulee niin ei ne neliömäiset, kevyet, "modernit" hevoset ole niitä koulu-GP:seen pääseviä. Valtaosa GP-hevosista koulupuolella on tyypiltään ja rakenteeltaan hyvin vaihtelevia, ennemmin pitkähkörunkoisia. Yhteistä niille lienee lähinnä reisiluun kulma lantioon, jalkojen ja erityisesti takajalkojen rakenne ja ehkä suhteellisen hyvin asettunut kaula. Muuten vaihtelua rakenteessa on tosi paljon.

Sama näkyy estehevosissa, toki ideaali rakenne tekee hevosesta odotusarvoisesti kestävämmän mutta ei estehevoset hyppää rakenteellaan. Koska este- ja koulujalostuksessa on niin paljon jalostettavia ominaisuuksia verrattuna vauhtilajeihin, hevosten rakenne ei noudata yhtä tiukasti samaa kaavaa kuin ravi- ja laukkahevosilla. Muut kuin rakenneominaisuudet voivat tehdä hevosesta täysin voittamattoman. Toisaalta tietyt rakenneasiat estävät laukka- ja ravihevosta olemasta kestävä ja nopea, ja muutahan niiden ei tarvitse olla. Tämän pitäisi olla jokaiselle jalostukseen perehtyneelle ihan selvää, tietoa on jo saatavilla paljon.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   4.5.17 22:04:08

Ifillillä on kyllä ihan kelpo töltti joten ei ole kolmikäyntinen. Kisatuloksiakin löytyy joten jokainen voi asian tarkistaa. Ei kannata huudella asioista jos ei ole varma...

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   4.5.17 22:22:32

Ihmeellistä että pitää alkaa nimeämään kolmekäyntisiä hevosia julkisella palstalla. Varsinkin kun tieto ei edes pidä paikkaansa. K.o ruunalla on töltti. Monta muuta 3-k issikkaa tiedän kyllä mutta nimiä en laita tänne ruodittaviksi!

Lähettäjä: Juu 
Päivämäärä:   7.5.17 07:11:12

Mikä paha siinä julkisessa nimeämisestä on etenkin kun kasvattaja on aikoinaan maininnut se olevan kolmikäyntinen.
Ajattelin että jos se on sitä edelleen mutta on näköjään nykyään ainakin nelikäyntihevonen.
Vai onko se jotenkin herkkä paikka issikkaväelle jos joku yksilö ei taida automaattisesti tai harjoituksenkaan myötä tölttiä ja/ tai passia ja sitä ei saisi sitten missään eikä koskaan mainita?
Siinä on jotain samaa kun suokkiväki pillastuu aina jos joku yksilö ei olekaan herkkä suusta, kiipeä omistajan pyynnöstä puuhun tai osaa automaattisesti vetää tukkikuormaa.